Blogi – Lempäälän lämpö Oy

Vuoden 2025 investoinnit ja parannukset

Matias — Thu, 16 Apr 2026 08:56:01 +0000

Vuoden 2025 investoinnit ja parannukset – askeleita kohti vähäpäästöisempää kaukolämpöä

Raportoimme joka vuosi kaukolämmön päästömme hyödyntäen Energiateollisuuden kaukolämpölaskuria. Laskuri kertoo lämmöntuotannon jakauman ja eri tuotantomuotojen päästöt – ja ennen kaikkea se näyttää, mihin suuntaan olemme menossa.

Tavoitteemme on selkeä: vähentää maakaasun ja turpeen käyttöä. Tämä ei ole ainoastaan päästöjen kannalta tärkeää – myös kustannukset ovat näillä polttoaineilla korkeampia. Vuosi 2025 oli täynnä kehitystoimia ja investointeja, jotka tukevat tätä muutosta. Leikkasimme hiilidioksidipäästöjä noin 170 tonnia. Viime vuoden tapaan monet vuoden 2025 remonteista valmistuivat pitkin vuotta, joten niiden täysi vaikutus näkyy vasta seuraavan vuoden päästölaskennassa.

Polttoainekohtaisia määriä pääsee tarkastelemaan energiateollisuuden klpaastolaskuri.fi sivulta.

Lämpöä kylmästä – Jäähallin lämmöntalteenotto

Lempäälän jäähallin kylmäkoneiston uusinnassa investoitiin lämpöpumppukonttiin, jolla jääntuotannossa syntyvä lämpö voidaan ajaa kaukolämpöverkkoon. Testiajojen vuoksi lämpöpumppuja ajettiin lähes tauotta, joten kaukolämpöä tuotettiin aiempaa arvioitua huomattavasti enemmän, yli 2000 MWh. Tämä vastaa yli 130 omakotitalon vuotuista lämmitysenergian tarvetta.

Samassa yhteydessä asennettu ilmakeräin kykenee tuottamaan lämpöä ulkoilmasta jopa -15c pakkasilla,

Ilmasta lämpöä kerättäessä kostea ulkolämpötila tiivistyy ulkoyksikön kennoon ja jäätyy. Kennon sulatus hoituu kaukolämmön paluuvedellä, mikä tehostaa järjestelmän kokonaishyötysuhdetta.

Kaukolämpöakun jäähdytys

Marjamäessä sijaitsevan kaukolämpöakun putkikytkentää kehitettiin. Olemassa olevaa jäähdytysverkkoa hyödynnetään nyt kaukolämpöakun jäähdyttämiseen. Tämä lisää akun varastointikykyä sekä lataustehoa. Samalla akun lämpöhäviöt laskevat. Uusi ratkaisu mahdollistaa säästä riippumattoman sähkön ja lämmön yhteistuotannon lisäämisen sekä vähentää maakaasun käyttöä perustuotannossa.

450 000 litran kaukolämpöakun energiakapasiteetti kasvoi jopa 50 %

Älykäs verkko-ohjaus Varastotiellä

Biomassa on kaukolämmön tuotantomme suurin energianlähde. Siksi pienetkin kehitysaskeleet voivat johtaa suuriin tuloksiin. Varastotien kpa-laitokselle otettiin käyttöön uusi ohjelmallinen ohjaus: verkon akutus.
Kulutusprofiilit ja sääennusteet huomioiva automaatio ennakoi tilanteet, joissa laitoksen maksimiteho lähestyy. Tällöin laitos syöttää verkkoon kuumempaa vettä, ”ladaten” verkkoa tulevaa kulutusta varten. Tämä vähentää tarvetta ajaa kaasuun perustuvia huippuvoimalaitoksia.

Kaukolämpöverkko toimii itsessään suurena energiavarastona, jota voidaan hyödyntää suurina kulutushuippuina.

Tehokkuutta kaasumoottoreihin

Kahden pienemmän kaasumoottorin turbolämmöt saatiin valjastettua hyödyntämällä kaukolämmön paluuvettä, jolloin jokaisesta tuotetusta megawattitunnista sähköä saadaan nyt enemmän lämpöä talteen. Tämä vähentää hukkaa ja mahdollistaa sääriippumattoman sähkön tuotannon useammin, mille on yhä enemmän tarvetta uusiutuvan energian kasvaessa.

Katse eteenpäin

Jos haluat seurata, mitä toimenpiteitä teemme juuri nyt, ota meidät seurantaan Instagramissa, LinkedInissä ja nettisivuillamme! – siellä kerromme ajankohtaisimmat kuulumiset. Huima määrä uusia projekteja tulossa!

Vuoden 2024 investoinnit ja parannukset

Matias — Wed, 24 Sep 2025 06:16:52 +0000

Vuoden 2024 investoinnit ja parannukset – askeleita kohti vähäpäästöisempää kaukolämpöä

Tavoitteemme on selkeä: vähentää maakaasun ja turpeen käyttöä. Tämä ei ole ainoastaan päästöjen kannalta tärkeää – myös kustannukset ovat näillä polttoaineilla korkeampia. Vuosi 2024 oli täynnä kehitystoimia ja investointeja, jotka tukevat tätä muutosta. Leikkasimme hiilidioksidipäästöjä yli 700 tonnia. Monet vuoden 2024 remontit valmistuivat pitkin vuotta, joten niiden täysi vaikutus näkyy vasta seuraavan vuoden päästölaskennassa.

Polttoainekohtaisia määriä pääsee tarkastelemaan energiateollisuuden klpaastolaskuri.fi sivulta.

Marjamäen yhteistuotanto – enemmän lämpöä talteen

Marjamäen laitoksella toteutettu kytkentäuudistus toi huomattavia parannuksia lämmöntalteenottokykyyn. Kahden suuren kaasumoottorin turbolämmöt saatiin valjastettua hyödyntämällä kaukolämmön paluuvettä, jolloin jokaisesta tuotetusta megawattitunnista sähköä saadaan nyt enemmän lämpöä talteen. Tämä vähentää hukkaa ja mahdollistaa sääriippumattoman sähkön tuotannon useammin, mille on yhä enemmän tarvetta uusiutuvan energian kasvaessa.

Lisäksi moottoritilan uudet jäähdyttimet keräävät talteen lämmön, joka syntyy tilan kuumentuessa moottoreiden käydessä.

Erinäisten lämmöntalteenottojen avulla kaasumoottoreiden kokonaishyötysuhde ylittää jo 90 %.

Kaukolämpöakun tehokkaampi käyttö

Marjamäessä sijaitsevan kaukolämpöakun putkikytkentää muokattiin. Aiemmin kuuman veden putki kiersi läpi koko akun, mikä heikensi sen kerrostumista ja pienensi varastointikykyä. Uuden ratkaisun ansiosta akku toimii nyt tehokkaammin, mikä lisää yhteistuotannon hyödyntämistä ja vähentää maakaasun käyttöä perustuotannossa.

450 000 litraa vettä sisältävä kaukolämpöakku mahdollistaa joustavamman kaukolämmön yhteistuotannon.

Älykäs verkko-ohjaus Viialantiellä

Biomassa on kaukolämmön tuotantomme suurin energianlähde. Siksi pienetkin kehitysaskeleet voivat johtaa suuriin tuloksiin. Viialantien kpa-laitokselle otettiin käyttöön uusi ohjelmallinen ohjaus: verkon akutus.
Kulutusprofiilit ja sääennusteet huomioiva automaatio ennakoi tilanteet, joissa laitoksen maksimiteho lähestyy. Tällöin laitos syöttää verkkoon kuumempaa vettä, ”ladaten” verkkoa tulevaa kulutusta varten. Tämä vähentää tarvetta ajaa kaasuun perustuvia huippuvoimalaitoksia.

Kaukolämpöverkko toimii itsessään suurena energiavarastona, jota voidaan hyödyntää suurina kulutushuippuina.

Tehokkuutta Sääksjärven Varastotiellä & turpeesta luopumisen tie

Toinen merkittävä investointi toteutettiin Sääksjärven Varastotien kpa-laitoksella, jossa tehtiin arinasaneeraus kesällä 2023. Saneeraus nosti kattilan tehoa ja vähensi tarvetta käyttää erillistä maakaasukattilaa.

Vuonna 2024 vähensimme jälleen turpeen käyttöä biomassan rinnalla. Tavoitteemme on lopettaa turpeen käyttö kokonaan vuoteen 2030 mennessä ja olemme vakaasti tällä polulla.

Katse eteenpäin

Jos haluat seurata, mitä toimenpiteitä teemme juuri nyt, ota meidät seurantaan Instagramissa, LinkedInissä ja nettisivuillamme! – siellä kerromme ajankohtaisimmat kuulumiset.

Jäähallin hukkalämpö saadaan nyt talteen

Matias — Fri, 01 Aug 2025 09:33:07 +0000

Jäähallin kylmäkompressoreiden uusinnan yhteydessä investoitiin lämpöpumppukonttiin, jolloin kylmätuotannossa syntyvästä lämmöstä voidaan tehdä kaukolämpöä. Lämpöä syntyy eniten kesän lämpimillä keleillä, ja tuotanto auttaa vähentämään erityisesti kesäajan maakaasun kulutusta, kun Viialantien kiinteän polttoaineen laitoksella on vuosihuollot.

Muina vuodenaikoina lämpöpumppukontin viereen asennettu ilmakeräin tuottaa lisälämpöä, kun jäähallilta saatava hukkalämpö vähenee. Näin lämpöpumppukontin käyttöaste kasvaa ja sähköistä kaukolämpöä saadaan lisättyä sähkön hintavaihtelun niin salliessa. Erilaiset tuotantomuodot mahdollistavat kaukolämmön tuotannon optimoinnin. Lähitulevaisuudessa reservimarkkinoille lisättäessä tälläiset ratkaisut auttavat tasapainottamaan valtakunnan verkk0a.

Vuosittainen lämpöenergian määrä on yli 1000 MWh – mikä vastaa yli 60 omakotitalon lämmitystarvetta. Jäähallilta saatava huipputeho on noin 700 kW ja ilmakeräimeltä 300 kW. Kesän mittaan Hakkarissa tehdyt kaukolämpösaneeraukset mahdollistavat uuden tuotantokapasiteetin lisäämiseen verkkoon, Lisäkapasiteetti tulee tarpeeseen, sillä Moision alueella on liitetty paljon kaasuasiakkaita keskustan kaukolämpöverkkoon..

Ilmakeräimen kylmäaineena toimii kaupan kylmässäkin yleistynyt hiilidioksi. Se on ympäristöystävällinen kylmäaine sen pienien GWP (Global Warming Potential) ja ODP (Ozone Depletion Potential) arvojen ansiosta. Sillä päästään mataliin lämpötiloihin, jonka ansiosta ilmakeräimellä saadaan tehtyä kaukolämpöä jopa -10 asteen ulkoilmalla.

Kuvassa lämpöpumppu kontti jäähallin vieressä. Kontin takana ilmakeräin tukemassa lämmöntuotantoa kun jäähallilta saatava lämpö vähenee.