23.4.2020 Blogikirjoitus

Energiayhteisö − miksipä ei?  

 

”Vastoinkäymisistä eivät selviä vahvimmat ja älykkäimmät, vaan ne, jotka sopeutuvat parhaiten muutokseen.” — Charles Darwin  

 

Tämä pitkälle toista vuosisataa vanha lainaus soveltuu kuvaamaan myös sitä muutosta, joka energia-alan murroksessa on käynnissä. Uskoakseni tämä, väitetysti luonnontieteilijä Darwinin, esittämä pohdinta pitää yhä nykyäänkin paikkansa. Joka sopeutuu, menestyy. Energia-alan murrosta ei voine varsinaisesti vastoinkäymiseksi luonnehtia, mutta muutos tulee olemaan suuri joka tapauksessa. Globaalit ja kansalliset ilmastotavoitteet ja niiden määräajat pakottavat meidät muuttumaan ja sitä kautta kehittymään. Kehitys on hyvä asia aina, kun sitä tehdään objektiivisesti ja vilpittömästi ilman taka-ajatuksia, tavoitteena luoda yhteistä hyvää.

Energiantuotanto on keskellä murrosta. Kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia ja tietoisempia käyttämänsä energian alkuperästä. Kotitaloudet ja yritykset haluavat pienentää ilmastokuormaansa, ja kiinnostus vihreitä arvoja ja energiaomavaraisuutta kohtaan on kasvanut. On tullut kysyntää omalle, paikalliselle tuotannolle. Hyvä niin − ainakin toisaalta. Energiankulutuksen ja -tuotannon on oltava joka hetki tasapainossa, sillä epätasapaino näkyy heti kantaverkon taajuudessa. Mitä enemmän markkinoilla on uusiutuvaa energiantuotantoa ja mitä vähemmän perinteistä energiantuotantoa, sitä suurempaa on verkon epästabiilisuus.

Uusiutuvan energian tuotannolla ei voi vastata äkillisiin taajuuden muutoksiin kuten perinteisellä energiantuotannolla. Toisaalta vesivoimalat, hakevoimalaitokset ja biokaasulla toimivat voimalaitokset, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa, tuottavat energiaa perinteisellä tuotantotavalla. Sen vuoksi ne eivät horjuta kantaverkon taajuutta. Sen sijaan tuulivoimalla, jota käsittääkseni suunnitellaan rakennettavaksi huomattava määrä, on merkittävä epätasapainottava vaikutus kantaverkon taajuuteen energiantuotannon säätömahdollisuuden rajallisuuden vuoksi. Tuotannon vaihtelujen hallintaan on monia työkaluja, kuten erilaiset ennusteet uusiutuvan energian tuotannosta, kulutusennusteet sekä erilaiset kantaverkon taajuutta tukevat markkinat ja teknologiset ratkaisut.

Meiltä kysytään usein, miksi mikroverkko, miksi energiayhteisö ja miksi hajautettu energiantuotanto. Vastaan tähän lyhyesti: miksi ei? Kun rohkeasti lähdetään kehittämään uutta teknologiaa ja investoimaan siihen, sen kannattavuus kasvaa ajan myötä. Tämä on nähty esimerkiksi tuulivoimainvestointien kannattavuuden parantumisena syöttötariffin ansiosta. Tällä hetkellä tuulivoima lienee yksi kannattavimmista, ellei jopa kannattavin sähköntuotannon muoto. Miksei vastaava kehityspolku olisi myös mikroverkolla ja energiayhteisöllä edessä?

Onko energia-alan murroksessa häviäjiä? Viitaten Darwinin lainaukseen: nähdäänkö siinä uhka vai mahdollisuus?

Lempäälän energiayhteisöstä (LEMENE) saatujen kokemusten pohjalta olemme käynnistäneet Edelläkävijyys energiayhteisössä -selvityshankkeen, jossa selvitetään, kuinka LEMENEssä opittuja asioita voitaisiin hyödyntää muualla ja erityyppisissä kohteissa.   Entä mikä energiayhteisö tai mikroverkko oikeastaan on? Sitä avataan tarkemmin seuraavissa blogipostauksissa – samaten muun muassa virtuaalivoimalaitosta ja tekoälyä.  

 

Mikko Kettunen
Kirjoittaja on Lempäälän Lämmön automaatiopäällikkö ja Edelläkävijyys energiayhteisössä -selvityshankkeen projektipäällikkö. Kirjoittaja on ollut mukana myös Lempäälän energiayhteisön (LEMENE) toteutuksessa.  

Nopeuden ja turvallisuuden takaa webStage - Teknologia & Design © online.fi